perjantai, 16. elokuu 2019

Tehtävä 4c

Tehtävässä 4c pohditaan sosiaalisen median mahdollisuuksista tulevaisuudessa ja sitä, miten itse hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa.

Uskon, että sosiaalisen median käyttö tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa, ja esimerkiksi yhä useampi yritys alkaa hyödyntää enemmän erilaisia sosiaalisen median kanavia. Toisaalta myös mietin sitä, että tuleekohan jossain vaiheessa jokin vastareaktio sosiaalisen mediaan, kun joka tuutista alkaa työntyä erilaisia mainoksia ja kaikki on helposti tavoitettavissa ja löydettävissä yhdellä napin painalluksella. Eli onkohan jossain vaiheessa tulossa aika, jolloin onkin suosittua olla vaikeasti löydettävissä? Kyllästyvätkö ihmiset jossain vaiheessa siihen, kun sosiaalinen media koukuttaa ja vie vain enemmän ja enemmän vapaa-aikaa? Sosiaalisen median sovellukset tuntuvat myös muuttuvan vähän liiankin usein, ja yleensä eivät ainakaan helpommin käytettäviksi. Itse ainakin välillä turhaudun siihen, kun joudun opettelemaan uusia ominaisuuksia, kun vanhatkaan eivät olleet vielä ihan täysin hallussa.

Yksityishenkilönä sosiaalisen median käytössä kannattaa miettiä sitä, että edustaa omaa ammatillista toimintaansa myös vapaa-ajallakin. Sosiaalisen median käytössä kannattaa pitää huolta siitä, ettei koskaan julkaise mitään, mitä saattaisi myöhemmin katua, tai mikä voisi vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuudessa työnhakuun. Kaikki mikä internetiin kerran menee, on sieltä varmasti jollain tavalla löydettävissä myöhemminkin. Yksityishenkilönä pystyy vaikuttamaan helposti yritysten näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, sekä hyvällä että huonolla tavalla. Esimerkiksi huonosta asiakaspalvelusta saa helposti aikaan isonkin ja laajalle leviävän jutun sosiaaliseen mediaan. Olen huomannut, että viestiminen sosiaalisessa mediassa onkin usein negatiivissävytteistä, varsinkin jos viestimisen voi hoitaa nimettömänä. Se tuntuu kurjalta, sillä rakentavassa hengessä annettu palaute olisi hyödyllisintä kaikkien osapuolten kannalta. Olisikin hienoa, jos kaikki sosiaalisen median käyttäjät miettisivät hetken, ennen kuin julkaisevat siellä mitään. Hyviä pohdittavia asioita olisivat esimerkiksi se, että onko oma julkaisu tehty hyvän maun rajoissa, ja onko viestin sisältö asiallisesti kirjoitettua. 

Olen edelleenkin itse hieman epäluuloinen sosiaalista mediaa kohtaa, mikä on mielestäni ihan tervettäkin. Uskon kyllä, että tulen itsekin käyttämää tulevaisuudessa enemmän sosiaalista mediaa, mutta tämän sosiaalisen median kurssin myötä osaan miettiä nyt tarkemmin esimerkiksi tietosuoja-asioita. Osaan nyt paremmin pohtia esimerkiksi sitä, että kannattaako jokin sosiaalisen median sovellus jättää kokonaan käyttämättä, jos epäilee sen tietosuojaa. En pidä ajatuksesta, että tietojani kerätään ja niitä hyödynnetään esimerkiksi mainonnassa tai myydään jollekin kolmannelle taholle. Mutta sosiaalinen media on varmasti tullut jäädäkseen ja aika näyttää, miten pitkälle esimerkiksi käyttäjien tietojen kerääminen tulee menemään. Sosiaalisessa mediassa on myös paljon hyvää, esimerkiksi sen avulla voi verkostoitua ja seurata mielenkiintoisia yrityksiä, mikä voi auttaa työnhaussa. Ja onhan sen avulla helppo seurata kavereiden kuulumisia ja kertoa omistakin kuulumisistaan. Aion siis käyttää edelleen sosiaalista mediaa, mutta pidän kuitenkin itse huolen siitä, että oma sosiaalisen median käyttö pysyy kurissa, eikä vie liiaksi aikaa. Silloin saan siitä itselleni parhaimman hyödyn. 

maanantai, 8. heinäkuu 2019

Tehtävä 2c

Tehtävässä 2c tarkastellaan jonkin työyhteisön verkosta löytyviä sosiaalisen median pelisääntöjä ja pohditaan niiden keskeisintä viestiä. Otin tarkasteluun Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) sosiaalisen median pelisäännöt (https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)). Mielestäni ohjeistus on selkeästi laadittu ja ohjeessa olevat väliotsikot helpottavat ohjeen lukemista ja tiedon löytämistä siitä. Ohjeessa on esimerkiksi kerrottu selkeästi sosiaalisen median määritelmä, mikä ohjeistuksen tarkoitus on ja kenelle se on suunnattu. Lisäksi siinä on listattu, mitä sosiaalisen median kanavia Tays käyttää viestintäänsä. Ohjeessa myös muistutetaan tietoturvasta, salassapitovelvollisuudesta ja eettisistä ohjeista sekä tekijänoikeuksista. Ohjeistuksen lopussa on vielä kerrottu, mitkä tahot ohjeistuksen ovat laatineet ja hyväksyneet. Plussaa on vielä se, että ohjeistus on äskettäin päivitetty. Tämä viestii siitä, että joku selkeästi seuraa ohjeistuksen ajantasaisuutta, eikä sitä ole vain joskus laadittu ja sitten unohdettu bittiavaruuteen.

Nämä kaikki edellä mainitut asiat ovat mielestäni hyvä löytyä työyhteisön sosiaalisen median pelisäännöistä. Ja tärkeää on myös se, että ohjeistuksessa on huomioitu kyseisen työyhteisön tai alan asettamat rajoitukset sosiaalisen median käyttöön ja ohjeistettu ne selkeästi. Taysin ohjeistuksessa on esimerkiksi muistutettu salassapitovelvollisuudesta ja eettisistä ohjeista, mitkä ovat olennaisia asioita sosiaali- ja terveysalalla. Ohjeistuksen laatijan tulisikin olla tietoinen työyhteisön ja alan rajoituksista, ja tärkeää olisi, että ohjeistuksen laatijoiden ja/tai hyväksyjien tulisi olla kyseisessä organisaatiossa töissä, jolloin voidaan varmistua niiden soveltuvuudesta kyseiselle työyhteisölle. 

 

 

sunnuntai, 7. heinäkuu 2019

Tehtävä 2b

Tehtävässä 2b käsitellään digitaalista identiteettiä ja etsitään hakukoneen avulla verkosta omia tietoja.

Millaisia tietoja sinusta löytyy?

Hain Googlesta tietoja ja kuvia omalla nimelläni, mutta en löytänyt mitään, mikä liittyisi minuun. Minulla on muutama kaima, joiden tietoja ja kuvia kyllä löysin. Ensimmäisenä hakutuloksiin tuli samannimisten henkilöiden Facebook-profiilit, mutta siellä ei ollut minun profiilia lainkaan. Se johtuu siitä, että löysin joskus Facebookin asetuksista kohdan, missä pystyi kieltämään Facebook-profiilini löytämisen yleisillä netin hakukoneilla. Hain tietojani myös puhelinnumerollani, auton rekisteritunnuksella ja osoitteellani, mutta edelleenkään ei löytynyt mitään minuun liittyvää. Tämä tulos on mielestäni erittäin hyvä, sillä en oikeastaan halua, että tietojani voisi jostain julkisesti hakea ja mahdollisesti väärinkäyttää.

Ovatko tiedot mielestäsi oikein?

Koska mitään tietoja minusta ei löytynyt, tähän kohtaan ei oikein pysty vastaamaan.

Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on?

Tähän tulee ainakin ensimmäisenä mieleen se. että verkossa kannattaa aina tarkkaan katsoa, minne tietojansa on laittamassa. 

Voiko tietoja poistaa verkosta?

Jos tietoja on esimerkiksi jossain nettisivuilla, voi sinne varmasti aina laittaa pyynnön tietojen poistamisesta. Mutta en usko, että tiedot pysyvästi verkosta häviäisivät, jokuhan on aina voinut ottaa tiedoista esimerkiksi kuvakaappauksen ja jakaa niitä sitten myöhemmin vaikkapa jossain toisella verkkosivulla. 

Digitaalinen identiteetti

Digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan tietoa, joka on sinuun liittyen internetissä. Sosiaalinen media on merkittävässä roolissa digitaalisen identiteetin luomisessa. Joillakin digitaalinen identiteetti on aivan erilainen, kuin mitä identiteetti oikeasti on. Netissä ja erityisesti somessa on helppo esittää jotain muuta, kuin mitä oikeassa elämässä on.  On myös olemassa virtuaalisivustoja (esimerkiksi Second Life), missä voi luoda itselleen kokonaan uuden virtuaalisen elämän.

Valitettavasti internet ja some kuitenkin monesti vääristävät asioita ja niiden kautta on helppo levittää myös virheellistä tai väärää tietoa. Someen laitettavia kuvia on helppo muokata kuvanmuokkauksella mieluisikseen ja päivityksiinkin voi kirjoittaa ihan mitä vain. Yleistähän on, että esimerkiksi omaa selfietä muokataan kauniimmaksi ja päivityksiä tehdään vain hienoista tapahtumista tai asioista. Monesti kuvanmuokkaus on viety niin äärimmäisyyksiin, ettei kuva voi millään vastata todellisuutta. Tämän kaikki somea käyttävät varmasti tajuavat, mutta ongelmia se tuottaa siinä vaiheessa, kun oma elämä tuntuu ankealta muiden hienoja kuvia ja päivityksiä katsellessa. Ongelmia seuraa myös siitä, jos someen tai internetiin laitettavia kuvia muokataan esittämään valheellisia asioita tai tapahtumia, tai somen päivityksissä levitetään valheellista tai loukkaavaa tietoa. 

Julkisuuden henkilöille, kuten poliitikoille, some on varmasti kaksipiippuinen juttu. Toisaalta sen kautta voi verkostoitua ja jakaa tietoa ja omaa osaamistaan, mutta toisaalta sen kautta voi helposti saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Mielestäni on kuitenkin hyvä asia, että julkisuuden henkilöt ovat sosiaalisessa mediassa, missä heidän ajatuksiinsa on helppo tutustua. Uskon kuitenkin, ettei julkisuuden henkilöidenkään digitaalinen identiteetti täysin vastaa oikean elämän identiteettiä. Luultavasti heidän on myös oltava tavallista kaduntallaajaa varovaisempia omissa päivityksissään, koska kritiikkiä on niin helppo antaa somessa, eikä kaikki osaa antaa sitä kovin rakentavasti.

lauantai, 15. kesäkuu 2019

Tehtävä 1c

Oppimistehtävässä 1c mietitään, kuinka sosiaalista mediaa voi käyttää hyödyksi omalla alalla. Keuneudenhoitoalalla sosiaalista mediaa voi hyödyntää monin eri tavoin. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani totesin, on Instagramin ja Facebookin kaltaiset visuaaliset sosiaaliset mediat hyviä tiedotuskanavia erilaisille kosmetiikka-alan yrityksille ja brändeille, koska kauneudenhoitoala on hyvin visuaalinen. Tästä hyvänä esimerkkinä essence cosmeticsin Instagram -sivut (https://www.instagram.com/essence_cosmetics/?hl=fi), jossa on kauniita ja värikkäitä kuvia ja videoita tuotteista ja meikkauksista.

Youtube -videot sopivat myös hyvin kauneudenhoitoalalle, esimerkiksi meikkitutorialien muodossa. Tästä varmaankin tunnetuimpana esimerkkinä on amerikkalaisen Jeffree Starin Youtube -kanava (https://www.youtube.com/user/jeffreestar), missä hän hyvin omaperäisellä tavalla opastaa meikkaamisessa ja mainostaa oman tuotemerkin tuotteita, mutta testaa myös muiden meikkisarjojen tuotteita. Tällä videolla (https://www.youtube.com/watch?v=A1EWQVwsi3I) hän esimerkiksi testaa Lumenen tuotteita. Jeffree Starin kanava onkin hyvin suosittu ja sillä on reilut 15 miljoonaa seuraajaa. Toki Youtubesta löytyy kauneusvideoita joka lähtöön, koska niitä voi sinne laittaa kuka tahansa. Myös kaupalliset yhteistyöt eri vloggaajien kanssa ovat hyvin edustettuina jopa hyvinkin erilaisissa videoissa. Esimerkiksi ASMR-videoistaan tunnettu Sita Sofia on tehnyt ASMR-videon Lumenen joulukalenterista (https://www.youtube.com/watch?v=ZrYe6z9Babo). 

En olekaan ennen tätä sosiaalisen median kurssia osannut mieltää blogeja sosiaaliseksi mediaksi. Kauneudenhoitoalalla blogeja onkin runsaasti ja Blogit.fi listaa suosituimpia kauneudenhoitoalan blogeja. Näistä itse olen seurannut esimerkiksi Ostolakossa -blogia (https://blogit.terve.fi/ostolakossa/) ja Karkkipäivä -blogia (https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/), joissa keskitytään kosmetiikkatuotteisiin ja niiden käyttöön sekä annetaan erilaisia hyvänolon vinkkejä. Kauneudenhoitoalan blogeissa on monesti kirjoituksia tehtynä yhteistyössä erilaisten yritysten ja brändien kanssa, mistä johtuen ne ehkä saattavat antaa tuotteista ja brändeistä ruusuisemman kuvan, kuin miten asia mahdollisesti oikeasti olisi. Ymmärrän toki kyllä, että blogien kirjoittaminen tuskin olisi kannattavaa, jos sitä pelkästään omalla kustannuksellaan tekisi. Mutta hyvää on, että blogeissa kerrotaan yleensä selkeästi, että kirjoitus on tehty kaupallisessa yhteistyössä jonkun brändin tai yrityksen kanssa. Hieman kriittisempää ja asiapitoisempaa linjaa edustaa Kemikaalikimara -blogi (http://kemikaalikimara.blogspot.com/), missä painopiste on kosmetiikan ja muidenkin tuotteiden kemikaaleissa. Harmi vain, että blogiin on viime aikoina tullut hyvin harvakseltaan kirjoituksia, sillä tällaiselle kriittisemmälle viestinnällekin olisi tarvetta, varsinkin kun nykyään monet ovat heränneet miettimään omaa kemikaalialtistustaan. Tästä syystä luonnonkosmetiikasta onkin tullut suosittua, ja siihen ovat myös bloggaajat heränneet. Tästä esimerkkinä luonnonkosmetiikkaan keskittyvä blogi Luonnonkaunis (https://www.luonnonkaunisblogi.com/).

Kauneudenhoitoalaan ja kosmetiikkaan on oikeastaan aika hankala olla törmäämättä sosiaalisessa mediassa, koska kosmetiikka koskettaa lähes kaikkia. Harva tuskin pystyy sanomaan, että ei käytä mitään kosmetiikkaa. Yrityksillä ja brändeillä onkin käynnissä kova kilpailu siitä, kuka saa eniten huomiota ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. 

torstai, 13. kesäkuu 2019

Tehtävä 1b

Oppimistehtävässä 1b haetaan esimerkkejä kolmen eri oman alan yrityksen, organisaation tai järjestön sosiaalisen median käytöstä. Vertailin tehtävää varten kolmen eri kosmetiikkayrityksen Facebook- ja Instagram -sivuja.

Erään suuren suomalaisen yrityksen kosmetiikkasarjan Facebook ja Instagram -sivut ovat hyvin samankaltaiset. Molemmista löytyy kuvia ja videoita tuotteista, tietoa uutuuksista, kampanjoista ja tapahtumista sekä ohjeita videoina tuotteiden käyttöön. Facebookissa on selkeästi enemmän seuraajia (82 000) kuin Instagramissa (35 000). Mietin, että voiko Facebookin suurempi seuraajamäärä johtua kyseisen sarjan tuotteiden käyttäjien iästä, Facebookissa on mielestäni enemmän vanhempaa väkeä kuin Instagramissa ja kyseinen kosmetiikkasarja ei ehkä ole nuorten ensisijainen kosmetiikkasarja. Toki brändi on voimakkaasti uudistanut imagoaan viime vuosina, joten voi olla että Instagram-seuraajia on tulossa rutkasti lisää.

Toisena kosmetiikkayrityksenä oli halpismeikkisarja, mikä on erityisesti nuorten suosiossa.. Facebookissa meikkisarjasta saa esille pelkästään suomenkielisen version sivustosta. Sisällöt ovat hyvin samankaltaisia molemmissa sivuistoissa kuin tehtävän ensimmäisellä yritykselläkin. Tämän kosmetiikkasarjan videot kummallakin sivustolla olivat hyvin värikkäitä ja osin animoituja sekä hauskoja ja tuotteiden ulkonäköä korostavia. Tämä oli selkeä ero ensimmäisen yrityksen enemmän käyttöohjeita sisältäviin videoihin.Yllätyksekseni Facebookissa yrityksellä on enemmän seuraajia (lähes 4 miljoonaa) kuin Instagramissa (lähes 2 miljoonaa), mikä romuttaa ensimmäisen yrityksen kohdalla olevan teoriani Facebookin ja Instagramin käyttäjien iästä.

Kolmantena kosmetiikka-alan yrityksenä on kansainvälinen kosmetiikkajätti, minkä alle kuuluu useita tunnettuja brändejä. Facebookin ja Instagramin profiilikuva yrityksellä on täsmälleen sama. Molemmilla sivuistoilla on kuvattu yrityksen ideologiaa, brändejä, innovaatioita ja tuotekehitystä ja siihen osallistuvia tekijöitä. Merkittävänä erona kahteen ensimmäiseen yritykseen verrattuna on se, että tämän yrityksen Facebook- ja Instagram -sivustot ovat hieman kliinisen ja "labramaisen" näköisiä, millä selkeästi haetaan ammattimaista ja uskottavaa mielikuvaa yrityksestä. Videoilla kuvataan erilaisia konferensseja ja tapahtumia sekä tuotekehittelyä. Yllättäen tällä yrityksellä on Facebookissa huomattavasti enemmän seuraajia (2,3 miljoonaa) kuin Instagramissa (140 000). Mietin, mistä noin hurja ero voisi johtua. Yksi syy voisi olla, että yritys on tehnyt Instagram -tilin vasta äskettäin, jolloin monet Instagramia käyttävät eivät ole sitä vielä löytäneet. Toisaalta ihmettelen, voisiko tämä olla syynä, koska kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu kosmetiikkayritys, jonka luulisi olevan ajantasalla sen suhteen, missä kanavissa ihmiset ovat tavoitettavissa.